Olen yrittänyt toitottaa kaikille kustannus-hyötyanalyysin tärkeyttä, kun keskustellaan vesiensuojelun edistämisestä. Analyysi voi olla haastava menetelmä ymmärtää, saati toteuttaa käytännössä. Päätinkin alkaa puhua kustannus-hyötyajattelusta. Kustannus-hyötyajattelu on ikään kuin ajatusleikki, jossa edetään samalla tavalla kuin analyysissä, mutta ajatuksen tasolla. Ei siis tarvitse laskea mitään, ainoastaan käyttää hetki aikaa pohtimiseen ja vastausten etsimiseen. Tärkeintä olisi tunnistaa ne hyödyt, joiden tulisi olla mukana vesiensuojelukeskustelussa kustannusten ohella.
Vesiensuojelusta hyötyvät kaikki
Taustalla tässä on työni EU-rahoitteisessa CITYWATER-hankkeessa, jossa toteutin kustannus-hyötyanalyysejä kuntien ja kaupunkien toteuttamista vesiensuojelutoimista eri teemojen alta. Toimien investointi- ja ylläpitokustannukset ymmärretään hyvin, mutta ravinnevähennysten ja muiden hyötyjen tuoma arvo vaatii hieman avaamista.
Vesiensuojelutoimenpiteiden ravinnevähennykset vaikuttavat niin lähivesistöjen kuin Itämerenkin tilaan vähentämällä rehevöitymistä. Puhtaammista ja kirkkaammista vesistöistä on hyötyä niin siellä eläville eliöille kuin ihmisillekin vesistöjen tarjoamien elinkeinojen, kuten kalastuksen ja turismin, sekä vapaa-ajan virkistystoiminnan kautta. Vaikutus ei kuitenkaan ilmene heti, vaan vesistön palautuminen vie vuosia, jopa vuosikymmeniä.
Lisäksi toimenpiteet toivat myös muita hyötyjä: energiankulutus väheni, kaupunkiympäristöön saatiin lisää vihreää tuomaan viihtyvyyttä ja lisäämään biodiversiteettiä, kuntien välinen yhteistyö lisääntyi ja paljon muuta. Vaikka ihan kaikkien tunnistettujen hyötyjen rahamääräistä arvoa ei saatukaan tutkimuksessa mitattua, ne ovat mainitsemisen arvioisia.
Tukea hyötyjen tunnistamiseen ja vesiensuojelun toteutukseen
Kustannus-hyötyajattelu alkaa positiivisten ja negatiivisten vaikutusten tunnistamisella sekä keneen tai mihin ne kohdistuvat. Sitten otetaan mukaan aikanäkökulma: esiintyvätkö vaikutukset lähitulevaisuudessa vai vuosien päästä, ovatko ne jatkuvia vai sijoittuvatko vain tiettyyn ajanhetkeen. Näiden pohjalta pohditaan vaikutusten merkittävyyttä ja pyritään luomaan kuva kokonaisvaikutuksista. Ajatteluprosessin aikana selviää myös, tiedetäänkö vaikutuksista riittävästi, jotta asiasta voidaan päättää. Tarvittaessa voidaan tehdä selvityksiä tai suorittaa kustannus-hyötyanalyysi.
Ajatusmalli on esitelty tarkemmin CITYWATER-hankkeen perustamalla Tools for water protection -verkkotyökalupakissa. Sivulta löytyy myös paljon muuta hyödyllistä: työkaluja ja esimerkkejä käytännön vesiensuojelutoimista, kuten Maunulanpuistoon rakentuvasta, Helsingin ensimmäisestä biosuodatukseen perustuvasta hulevesiratkaisusta. Verkkotyökalupakki pyrkii tukemaan ja edistämään käytännön vesiensuojelutyötä, kuten on CITYWATER-hankkeen tavoitekin.
Kolmivuotinen CITYWATER-hanke tulee nyt päätökseensä, mutta työ Itämeren ja lähivesien hyväksi jatkuu Itämerihaaste-verkoston kautta, jonka ympärille hankekin alun perin rakennettiin. Verkosto muodostuu käytännön vesiensuojelutoimiin sitoutuneista tahoista: kunnista järjestöihin ja yrityksiin. Jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan, ja parhaimmillaan löytää keinot, jotka sekä parantavat vesistöjen tilaa, että hyödyttävät muutenkin. Apua omien toimien suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa hakea edellä mainitusta työkalupakista, jossa myös omia toimenpiteitään voi jakaa. Tavoitteena onkin, että työkalupakki täydentyy ja jää elämään hankkeen jälkeen, ollen tulevaisuudessa todellinen aarreaitta vesiensuojelun parissa työskenteleville.
Teksti: Projektiasiantuntija Eliisa Punttila
Kuva: Lauri Rotko / Helsingin kaupungin aineistopankki
Lue lisää
EU Life+ ohjelman rahoittamasta CITYWATER-hankkeesta: www.citywater.fi
Itämerihaasteesta: www.itamerihaaste.net
Tools for water protection -verkkotyökalupakista: www.waterprotectiontools.net