Elintarvikelainsäädännössä on toteutettu byrokratian purkutalkoita jo vuodesta 2011 lähtien. Tällöin elintarvikelain muutoksen myötä elintarvikehuoneistojen kuten ravintoloiden, myymälöiden ja ulkomyyntipisteiden ennakkohyväksynnästä siirryttiin jälkivalvontaan.
Elintarvikekelainsäädännön vaatimukset sinänsä eivät ole merkittävästi muuttuneet ja valtaosa lainsäädännöstä on sellaisenaan sovellettavaa EU-lainsäädäntöä. EU-aluetta koskettaneet elintarvikekriisit, kuten BSE- ja dioksiinikriisi sekä ituihin liittyneet EHEC-epidemiat, ovat luoneet tarpeen yhteiselle lainsäädännölle kuluttajan luottamuksen turvaamiseksi elintarvikkeisiin.
Kansallisen ja EU-lainsäädännön kulmakivi on toimijan eli elintarvikealan yrittäjän vastuu elintarviketurvallisuudesta ja lainsäädännön noudattamista. Viranomaisvalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että lainsäädäntöä noudatetaan.
Elintarvikkeiden riskit arvioidaan tutkimustiedolla
Viime viikkoina julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua hyönteisten käytöstä elintarvikkeena. Hyönteisten käyttö elintarvikkeena ei ole EU-alueella sallittua, vaikka maakohtaisia poikkeuksia valvonnan osalta esiintyykin. Koska hyönteisten käytölle elintarvikkeena ei ole EU-alueella pitkäaikaista käyttöhistoriaa, on ne luokiteltu uuselintarvikkeeksi.
Uuselintarvikkeen myynnin salliminen vaatii EU:n komission myöntämän myyntiluvan. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA puolestaan arvioi tutkittuun tietoon perustuen elintarvikkeisiin liittyviä riskejä. Hyönteisten elintarvikekäytön osalta arviointi on kesken.
Hakisitko poikkeuslupaa punaisia päin ajamiseen?
Helsingissä tapahtumanjärjestäjä olisi halunnut poikkeuslupaa EU-lainsäädännöstä hyönteisten käyttöön elintarvikkeena ja päätyi lopulta myymään hyönteiset ”ei-elintarvikkeena”. Viranomainen ei voi myöntää poikkeuslupia toimintaan, joka on kielletty. Liikenneturvallisuuden osalta asia on helpompi ymmärtää. Harva meistä hakisi poikkeuslupaa punaista päin ajamiseen.
Elintarviketurvallisuuden osalta lainsäädäntöä pidetään välillä turhana byrokratiana, eikä vaatimusten taustalla olevia perusteita aina ymmärretä. Mitä terveysvaaraa sitten voi olla friteeratussa heinäsirkassa? Ehkä ei mitään, mutta minulla ei edes alan ammattilaisena ole riittävästi tietoa ja osaamista asian arvioimiseen. Onko tapahtuman järjestäjä ymmärtänyt vastuunsa, kun vastuu elintarviketurvallisuudesta siirretään kuluttajalle?
Teksti: Riikka Åberg, elintarviketurvallisuuspäällikkö, Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Kuva: Jan Ahlkvist, Helsingin kaupungin aineistopankki