Valmisteilla olevan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO-ohjelman) yksi taustatöistä on ollut muiden kaupunkien vastaaviin suunnitelmiin tutustuminen.
Usealla suurella kaupungilla on pitkä historia luonnon monimuotoisuuden hoitamisessa. Tarkastelussa ovat olleet mm. Lontoon, Berliinin, Bristolin, Kööpenhaminan, Amsterdamin, Oslon, Pariisin, Vancouverin, Toronton, Tokion ja Sydneyn suunnitelmat. Huomiota on kiinnitetty erityisesti siihen, millaisia asioita voisimme ottaa huomioon ja soveltaa omassa LUMO-ohjelmassamme.
Lontoo
Lontoon kaupunki on tehnyt töitä kaupunkiluonnon hyväksi jo vuodesta 1850. Nykyisessä muodossaan ensimmäinen biodiversiteettiohjelma on siellä julkaistu vuonna 1994.
Uusin ohjelma (The City of London Biodiversity Action Plan 2016-2020) on taidokkaasti koottu kokonaisuus, jossa on paljon Helsinkiinkin sopivaa arvokasta tietoa.
Biodiversiteettiohjelman taustalla toimiva ”Greenspace Information for Greater London”- nettisivusto kokoaa suuren määrän informaatiota, mahdollistaa tietokantojen ja kartoitusten jatkuvan päivittämisen sekä yhdistää kaupungin asukkaat ja asiantuntijat kansalaishavainnoinnin avulla. Sivusto mahdollistaa myös pureutumisen syvälle kaupunkiekologiseen taustatietoon.
Sydney
Sydney erottuu biodiversiteettisuunnittelussaan (The Urban Ecology Strategic Action Plan) hyvän luonnon nykytilan arvioinnin, sekä uhkatekijöiden kartoituksen osalta.
Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta uhkaaviksi tekijöiksi Sydneyn ohjelma listaa mm. vieraslajit, geneettisen monimuotoisuuden heikkenemisen, kemikaalit tuholaistorjunnassa ja viljelyssä sekä ydinkaupunkialueella valo-, melu- ja ilmanlaatuolosuhteet.
Oslo
Oslo on hiljattain saanut ”European Green Capital 2019” tunnustuksen.
Sopeutuminen ilmastonmuutokseen on ollut ohjelmissa (Urban Ecology Programme 2011-2026, Climate Change Adaptation Stategy for the City of Oslo) tärkeä teema.
Yksi Osloa ilmastonmuutoksen myötä kohtaavista ongelmista on tulvavesien lisääntyminen. Tulvavesien luonnonmukaisemman uudelleenohjauksen myötä kaupunkiin on syntynyt uusia rikkaita elinympäristöjä olemassa olevalle kasvistolle ja eliöstölle. Oslon kaupunkialueella on runsaasti biologista monimuotoisuutta, mutta monet lajit ovat uhanalaistuneet. Suurimpana ongelmana on sopivien elinympäristöjen puute.
Berliini
Berliinissä biodiversiteettiohjelman (Urban Biodiversity Protection in the City of Berlin) ohella on laadittu yrityksille suunnattu kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaehdotus: ”Business in Berlin Supports Biodiversity, Recommendation for Action – A Guide”. Ohjelmassa on otettu huomioon kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaamisen mahdollisuudet liiketoiminnan näkökulmasta.
Toimintaohjelmaehdotuksessa nostetaan esille mm. parkkipaikkojen puuston ja viheralueiden sekä rakennetun ympäristön mikroilmastot. Toimistorakennusten pihoilla ja parkkipaikoilla olevat viheralueet lisäävät biologisen monimuotoisuuden lisäksi asiakkaiden ja työntekijöiden viihtyvyyttä ja yrityksen mainetta vihreiden arvojen edistäjänä.
Toimistorakennuksiin voidaan esimerkiksi asentaa heijastamattomat ikkunat, jotka vähentävät lintujen törmäämistä niihin. Sadevettä suodattavat viherrakenteet, kuten viherkatot, alentavat huleveden loppusijoituksesta aiheutuvia kustannuksia.
Ohjelmassa mukana oleva Queen Elisabeth Herzberge– sairaala kokee biodiversiteetin tärkeäksi osaksi toimintaansa, sillä ympäröivällä luonnolla on myönteinen vaikutus potilaiden toipumiseen.
Greenspace Information for Greater London: https://www.gigl.org.uk
Business in Berlin Supports Biodiversity, Recommendation for Action – A Guide: https://www.berlin.de/senuvk/natur_gruen/naturschutz/downloads/publikationen/Leitfaden_BiologischeVielfalt_englisch.pdf
Teksti: Milja Hanka
Kuva: Oli Lynch/ Pixabay