Uusien toimintatapojen kehittäminen ja testaaminen on resurssiviisasta varautumista tulevaan: ilmastonmuutokseen, tiivistyvään kaupunkirakenteeseen ja niukkeneviin luonnonvaroihin. Kunnan ympäristöhallinnossa kehitystyöhön tarvitaan kuitenkin usein ulkoista rahoitusta. Sitä tarjoavat muun muassa monet kansalliset ja kansainväliset EU-rahoitusinstrumentit. Mitenkäs ne ”miltsit” sieltä saadaan?
1. Seuraa sähköisesti!
Kattavan listan EU-rahoittajista löydät komission sivuilta Funding-osisosta. Tilaa rahoitusohjelmien uutiskirjeet ja seuraa niitä Twitterissä ja Facebookissa, joista löydät myös ryhmän ”EU-hankevalmistelijat”. Monet rahoittajien keskusteluryhmät ja partnerihakupalvelut ovat siirtyneet LinkedIniin, kun taas Slidesharessa on rahoitusohjelmien tietoiskuja. Hyödynnä ministeriöiden, maakuntaliittojen, Kuntaliiton, TEKES:in, kaupunkiliittojen ja Suomen Itämeri-Instituutin tiedotusta ja verkostoja.
2. Aloita tänään!
EU:n rahoitusohjelmien painopistealueet määritetään vuosiksi etukäteen. Esimerkiksi rakennerahastoissa ympäristöhankkeisiin on usein varattu paljon rahaa, mutta se on myös erittäin kilpailtua ja jo ensimmäiset hakukierrokset tyhjentävät usein pajatson. Tutki eri rahoituslähteiden rahoituskaudet ja kirjaa deadlinet ylös. Huolellinen hankevalmistelu voi viedä parikin vuotta, mutta palkintona on myönteinen päätös ja toteuttamiskelpoinen hanke.
3. Etsi, löydä ja esiinny!
EU-hakemusten kirjoittaminen, budjetointi ja partnerineuvottelujen läpivienti on oma taiteenlajinsa. Se vaatii rahoitusohjelmien tuntemusta, neuvottelutaitoja ja aikaa. Osaavat ja luotettavat kumppanit ovat A ja O sekä valmistelussa että toteutuksessa. Alan tilaisuudet, työpajat ja seminaarit kannattaa hyödyntää potentiaalisten hankekumppanien kartoittamisessa. Hyödynnä aina tilaisuus kirjoittaa tai puhua omasta työstäsi ja kehitystarpeistasi julkisesti!
4. Tue tavoitteita!
Löysitkö ohjelman tai haun, joka kuulostaa sopivalta? Lue ohjelma-asiakirjat ja tutustu aiemmin rahoitettuihin hankkeisiin. Lue ne uudestaan. Tutustu alaa sivuaviin EU:n Itämeren alueen tai kansallisen tason strategioihin ja lainsäädäntöön. On erittäin tärkeää ymmärtää, mitä laajempaa pitkän aikavälin tavoitetta hanke tukee. Vähintään yhtä tärkeää on pystyä osoittamaan, mitä sellaisia konkreettisia askeleita hankkeessa otetaan, jotka vievät pitkän aikavälin tavoitteita eteenpäin − vaikka pitkän aikavälin tavoite häämöttäisikin vuosien päässä.
5. Osallistu ja osallista!
Aina ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Kilpailu hankkeiden omarahoituksesta voi olla kovaa myös oman organisaation sisällä, eikä kaikkien kannata vihkiytyä EU-byrokratian saloihin. Pienemmälläkin panoksella voi saada käyttönsä hyviä tuloksia, uusia työkaluja, ja laajentaa kumppaniverkostoa. Vakavarainen kunta on toivottu hankekumppani ja testialusta uusille teknologioille ja käytänteille. Kunnilla on myös mahtava potentiaali kansalaisten osallistamiseen!
Uudet rahastotKuntien kannalta kiinnostavia rahastoja ovat kansalliset ja ylikansalliset rakennerahastot, Life-ohjelma sekä EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelma ”Horisontti 2020”. Uudessa Horisontti 2020 -työohjelmassa vuosille 2016–2017 on osoitettu 232 miljoona euroa kestävän kehityksen kaupungit -teeman hankkeille, jotka edistävät ympäristö-, liikenne-, energia- ja digitaaliverkkojen yhteyksiä EU:n kaupunkialueilla! |
Teksti: Jenni Jäänheimo, projektiasiantuntija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus