9 kysymystä konserttimelusta

Festivaalit
Suurin osa Helsingin konserteista ja festivaaleista saa haluamansa päättymisajat.

Miksi konsertit ja festivaalit eivät voi aina jatkua yömyöhään Helsingissä? Konserttimelukeskustelu käy kuumana, joten Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen melutyöryhmä vastasi 9 kysymykseen konserttimelusta.

1. Onko Helsinki tiukkapipo konserttimelun suhteen?

Tiukkapipoiseksi ei voi sanoa. Ympäristökeskukseen tulee vuosittain 70-80 meluilmoitusta erilaisista tapahtumista. Kaikkiin näihin on valmisteltu myönteinen päätös. Päättymisaikoja rajoitetaan vain harvoin. Tapahtumajärjestäjien kanssa neuvottelemalla on useimmiten päästy yhteisymmärrykseen päättymisajoista.

2. Saavatko konsertit ja festivaalit jatkua Helsinkiä myöhempään muissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa?

Ympäristökeskuksen tietojen mukaan päälinjaukset ovat hyvin samansuuntaisia.

3. Kuka tekee päätökset konserttien aikarajoista ja millä perusteilla?

Ympäristölautakunta on delegoinut päätösvallan meluilmoituspäätöksissä ympäristönsuojelupäällikölle. Päätösharkinnassa otetaan huomioon tapahtumien määrä ja kesto tapahtumapaikalla ja sen lähistöllä, asutuksen läheisyys ja melun leviäminen. Meluilmoituspäätöksissä määritellään meluntorjuntatoimet, joiden avulla kohtuuton meluhaitta voidaan ennaltaehkäistä. Tärkein häiritsevyyteen vaikuttava tekijä on tapahtumien päättymisaika. Päätöksissä määritellään myös suurimmat sallitut melutasot, asukkaille tiedottaminen ja melumittausten tarve. Päätösharkinnassa ovat apuna melun leviämisselvitykset, joita suurten tapahtumien järjestäjiltä etukäteen edellytetään. Asukkaille tiedottamista on viime vuonnakin laajennettu, koska se on todettu yhdeksi tärkeäksi keinoksi meluhaittojen ennaltaehkäisyssä. Konsertin aikana tehtävien melumittausten avulla voidaan huolehtia siitä, etteivät melutasot nouse liian korkeiksi tapahtuma-alueella tai sen ulkopuolella.

4. Millaisiin vaikeuksiin virkamies joutuu, jos hän antaa konserttien jatkua yömyöhään?

Ympäristönsuojelulain mukaisen meluilmoitusmenettelyn tarkoituksena on turvata, ettei asukkaille koidu kohtuutonta haittaa tilapäisistä erityisen häiritsevää melua aiheuttavista toiminnoista, joiksi konsertit luokitellaan. Konserttien häiritsevyys lisääntyy selvästi, mitä pitempään konsertit kestävät. Tämä näkyy palautteiden määrissä ja myös tehdyissä asukaskyselyissä. Haasteellista on tapahtumien keskittyminen tietyille alueille, jolloin melukuormitusta on useina, jopa perättäisinä kesäviikonloppuina. Jos rajoitteita ei olisi, voisi melutilanne joillakin asuinalueilla tällöin muodostua kohtuuttomaksi.

5. Konserttimelusta puhutaan vuodesta toiseen. Toiset valittavat metelistä, toiset vaativat pidempiä soittoaikoja. Miten tämä ongelma saataisiin ratkaistua kokonaan?

Päätösharkinta on tasapainoilua. Tavoitteena on aina löytää sekä tapahtumanjärjestäjiä että konserttivieraita ja lähistön asukkaita tyydyttävä ratkaisu. Parhaillaan on käynnissä kaupunginkanslian koordinoima tapahtumapaikkakonseptointi, jonka tavoitteena on osoittaa tapahtumille ja niiden kohderyhmille sopivat tapahtumapaikat. Tässä yhteydessä tulisi myös keskustella konserttien sijoittumisen ja ajoittumisen pelisäännöistä, jotta meluilmoituspäätösten ennakoitavuus paranisi. Konseptoinnin yhteydessä laadittava tapahtumakalenteri antaa mahdollisuudet asukkaiden aiempaa paremmalle etukäteisinformoinnille tulevista tapahtumista, minkä on havaittu vähentävän koettua häiriötä. Yhtenä keinona voisi olla myös tapahtumien tasaisempi jakautuminen ympäri kaupunkia, jolloin myös pitempään jatkuvia konsertteja voisi olla enemmän.

6. Mitkä lait ja säännöt Helsingin konserttimelurajoituksista määräävät?

Meluilmoitusmenettely perustuu ympäristönsuojelulakiin, jonka 118 §:n mukaan erityisen häiritsevää melua aiheuttavista toiminnoista on tehtävä meluilmoitus. Toiminnat ja tapahtumat, joista ilmoitus on tehtävä, on tarkemmin määritelty kaupunginvaltuuston hyväksymissä ympäristönsuojelumääräyksissä. Lain 122 §:n mukaan ympäristönsuojeluviranomaisen on tehtävä ilmoituksen johdosta päätös, jossa tarvittaessa annetaan meluhaittojen torjuntaa koskevia määräyksiä.

7. Eikö Helsinki voisi päättää, että kaikki tapahtumat saisivat jatkua vaikka puoleenyöhön?

Ratkaisuvalta ympäristönsuojelulain mukaisissa meluilmoituspäätöksissä on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Päättymisajat ratkaistaan ilmoitusten johdosta tehtävissä päätöksissä. Tämän vuoksi kunnan muut päätöksentekijät eivät Helsingissä voi tällaista päätöstä tehdä.

8. Bruce Springsteenin keikka olympiastadionilla 2012 kesti yli tunnin pidempään, kuin ympäristökeskuksen myöntämä lupa salli. Miksi ympäristökeskus teki asiasta tutkintapyynnön?

Kyse oli tilanteesta, jossa sama tapahtumanjärjestäjä oli toistuvasti ylittänyt asetetut päättymisajat. Ympäristönsuojeluviranomaisen ainoana keinona ja velvollisuutena oli puuttua rikkomuksiin viemällä asia poliisin esitutkintaan. Kyseessä oli myös koko ilmoitusmenettelyn uskottavuus.

9. Korkein hallinto-oikeus linjasi äskettäin, että ympäristökeskuksen päätös rajoittaa vuoden 2014 Weekend-festivalin soittoaika kello 23 oli oikea, vaikka alempi oikeusaste oli antanut festivaalin jatkua puoleenyöhön. Mikä tällaisen päätöksen merkitys on, ne juhlathan ovat jo ohi?

Päätös tukee ympäristökeskuksen noudattamaa päätöksentekolinjaa, jossa tapahtumapaikkakohtaisesti paikallisten ympäristöolosuhteiden ja tapahtumamäärien perusteella määritellään tarpeelliset meluntorjuntatoimet. Päätösten linjaan ei siten ole odotettavissa suurempia muutoksia. Noudatettu linja on osoittautunut toimivaksi sekä tapahtumanjärjestäjien että asukkaiden näkökulmasta.

Teksti: Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen melutyöryhmä
Kuva: Seppo Laakso / Helsingin kaupungin aineistopankki

 

Avainsanat: ,