Kuka hallitsee Helsingin ilmastopolitiikkaa?

Ilmastopolitiikka
Ympäristökeskus tehostaa Helsingin ilmastotyötä muun muassa vuoteen 2050 asti ulottuvalla ilmastotiekartalla.

Helsingissä on paljon ilmastoasioiden parissa toimivia tahoja, monia eri ohjelmia ja strategiota sekä yli 600 kirjattua toimenpidettä. Kuka hallitsee Helsingin ilmastopolitiikkaa ja miten se saadaan yhtenäiseksi sekä tehokkaaksi? Aiheesta pro gradun tehnyt ympäristösuunnittelija Mia Malin listasi kaupungin ilmastopolitiikan viisi haastetta ja niiden ratkaisut. 

Ilmastoasioiden merkitys kunnallisessa politiikassa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kuitenkin työssäni ilmastoasioiden parissa olen huomannut, että Helsingissä ilmastoasioiden parissa on joskus jopa päällekkäistä työtä ja kilpailua. Tästä sain idean tutkia tarkemmin Helsingin ilmastopolitiikan hallintaa. Pro gradu -tutkielmassani Helsingin ilmastopolitiikka – hallinta ja kumppanuudet tutkin Helsingin ilmastopolitiikan muodostumista ja rakennetta. Graduni perusteella listasin Helsingin ilmastopolitiikan viisi haastetta ja niiden ratkaisuehdotukset.

1. Enemmän koordinaatiota

Koordinaation puute johtuu heikosta kansallisesta ohjauksesta kunnallista sektoria kohtaan, Helsingin isosta ja siiloutuneesta organisaatiosta sekä kuntien ja alueellisten toimijoiden epäselvästä roolista pääkaupunkiseudun ilmastopolitiikassa. Tämä näkyy esimerkiksi päällekkäisisissä, mutta ei yhtenevissä strategioissa ja tavoitteissa.

Yksi tutkimuksen tärkeimmistä tuloksista on, että ilmastoasioiden hallintaan Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla tarvitaan enemmän johdonmukaista ja strategista johtamista ja koordinointia. Pohjoismainen esimerkki osoittaa, että kunnissa keskushallinnon ja johtavien virkamiesten vahva tuki edesauttaa ilmastopolitiikan eteenpäin viemistä.

Vuonna 2014 ympäristökeskuksen tehtäviin on kirjattu kaupunkitasoinen ilmastoasioiden koordinointi, eli ympäristökeskus työskentelee nyt vahvasti asian puolesta. Kaupungin tulisi myös sopia kaikkien muiden ilmastotyötä tekevien virastojen roolit ja ratkaista kysymys ilmastoasioiden strategisesta työstä pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden välillä. Graduni tulosten perusteella päätös kaupunkikohtaisen tai alueellisen ilmastopolitiikan välillä näyttää kuitenkin haastavalta.

2. Selkeä toimintasuunnitelma tarpeen

Hyvä ilmastoasioiden hallinta tarvitsee selkeät tavoitteet, toimintasuunnitelman ja seurannan. Myös Helsinki tarvitsee, monien Euroopan kaupunkien tapaan, oman ilmastoasioiden toimintasuunnitelman, jossa on selkeästi kirjattu konkreettiset toimenpiteet ja toteuttavat tahot. Nyt Helsinki onkin aloittanut oman ilmastotiekartan laadinnan vuoteen 2050, joka on tärkeä askel tähän suuntaan. Tiekartta julkaistaan keväällä 2015.

3. Helsingin ilmastotyölle lisää tehoa

Helsinki ei suuren koon ja hallintokoneiston takia ole aina riittävän ketterä päätöksentekijä ilmastoasioiden näkökulmasta. Tutkimuksen perusteella ilmastoasioiden hallintaa voitaisiin tehostaa päätöksentekoa nopeuttamalla. Päätettäville asioille voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi käsittelyaikakatto. Lisäksi ilmastoasioiden seuranta ja raportointi voitaisiin hoitaa yhdellä järjestelmällä. Työryhmätyöskentely voisi olla tavoitteellisempaa ja työryhmät voisivat olla epämuodollisempia ja avoimempia.  Myös lausuntokäytäntöä, etenkin kaupungin sisäisistä lausunnoista, voisi keventää ja kehittää sen sijaan työryhmätyöskentelyä.

4. Virkamiehiltä monipuolista valmistelua

Ilmastoasioiden hallinnasta Helsingissä päätetään poliittisessa päätöksenteossa. Tutkimuksen mukaan päätöksen taustalla vaikuttavat virkamiehet, joilla on paljon valtaa yksitäisissä päätöksissä. Tutkimuksessa käy ilmi myös, että kuntalaisille voisi ilmastoasioissa olla enemmänkin osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi järjestöjä ja yrityksiä tulisi aktiivisemmin ottaa mukaan ilmastoasioiden valmisteluun. Jottei yksittäisten virkamiesten rooli pääse korostumaan, päätöksentekoon tulisi tuoda useita vaihtoehtoja eikä valmistella vain yhtä linjaa. Pitäisi myös kehittää luottamusmiesten ja virkamiesten yhteistoiminnan muotoja.

5. Yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa

Ilmastopolitiikassa tulisi luoda kumppanuuksia yritysten, järjestöjen, asukkaiden ja muiden paikallistoimijoiden kanssa. Ilmastoasioiden hallintaa tulisi kehittää koordinoidusti ja laaja-alaisesti koko pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä käynnissä on monia eri toimijoiden käynnistämiä hankkeita ja selvityksiä, joiden olisi hyödyllistä neuvotella keskenään nykyistä enemmän.

Ilmaston lämpeneminen on kompleksinen ja vaikeasti ennustettava ongelma, eikä tutkimukseni perusteella perinteinen kuntien hallintomalli mielestäni vastaa tarpeeksi nopeasti sen tuomiin haasteisiin. Tärkeä kysymys onkin, miten kunnallisen hallinnon tulisi menetellä ilmastonmuutoksen tuoman poliittisen haasteen kanssa ja miten se saadaan toiminaan nopeammin ja tehokkaammin ilmastopolitiikassa? Kaupunki voisi esimerkiksi kaavoituksella, informaatio-ohjauksella, määräyksillä ja tuilla vaikuttaa epäsuorasti kaupungin päästöjen vähentämiseen.

Pro gradu – tutkimukseen voi tutustua tarkemmin täällä. Tutkimus perustuu haastatteluihin, jotka on tehty suurimmaksi osin vuonna 2013.

Teksti: Mia Malin, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristösuunnittelija, etunimi.sukunimi@hel.fi
Kuva: Lotta Henriksson

Avainsanat: ,